Tausta

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kevättä rinnassa

En taida olla ainoa miniharrastaja, jolla jo tammikuulla katse suuntautuu kevättä kohden. Pienenä väliherkutteluprojektina kasasin syksymmällä ostamaani somaan lyhtyyn vähän keväistä tunnelmaa. Kuvat puhukoot enemmän kuin sanat.






Tämä lyhty on sisustettu kaikenlaisilla ihanilla aarteilla, joita olen matkan varrella haalinut kasaan. Vasemmanpuoleinen tuoli on löytö Nukke- ja nallemarkkinoilta Christian Lundqvistin pöydästä. Silkkihuivin sen selkämykselle virkkasin Gutermannin silkkisestä ompelulangasta omasta päästä kehitellyn mallin mukaan. Hienoisesti kimaltelevalla maalilla maalattu kaunis ja siro pöytä on tullut minulle swapissa vuosia sitten (valitettavasti en muista keneltä) ja valkoinen tuoli on Lotan tekemä joulukalenteriin vuonna 2011. Pöydällä on Hannan tekemällä keramiikkalautasella kaksi äidin pikasilotteella leipomaa rahkapullaa, Lisea Närväseltä Facebook-kirppikseltä ostettu pieni keraaminen teepannu sekä kaksi Etsystä Hannan vinkin perusteella löytämääni teemukia, jotka on tehnyt Johanna Johansson Sjölander. Kasviharrastajan kevätunelmointikirjat ovat myös Facebook-kirppikseltä muistaakseni Marian kirjakaupasta (korjatkaa jos muistan väärin!). Tarjotin on itse tehty Miniklubissa vuosia sitten, kun Wooper eli Jaana opetti meille minimosaiikkitöitä ja oli tuonut materiaaliksi kasapäin omia keramiikkasirujaan.



Kevätkukkasissa minulla piisaa, ja on kiva että niille on oma paikkansa, näyttävät nimittäin vähän hassuilta Herra Mäyrän kasvihuoneella kypsien viinirypäleiden ja tomaattien seurassa. ;) Lumella olevat tulppaani ja kielo ovat Marjatan talon viherhuoneelta peräisin, samoin oikealla oleva sinililja. Isossa ruukussa olevan kielopuskan olen tehnyt itse, narsissit ja lumikellot olen löytänyt jo muutamia vuosia sitten Dolls House Heavenista. Alumiinivanna on ostotavaraa. Kuriositeettina kerrottakoon, että siinä oleva vaalea hiekka on peräisin manner-Euroopan pohjoisimmalta kolkalta Norjan Finnmarkista, Gamvikin kunnasta, Slettnes Fyr -nimisen majakan vieressä olevalta rannalta, ja on mitä todennäköisimmin aika isolta osin simpukankuorista jauhautunutta, sen verran monivärisiä violetteja ja vihertäviä sävyjä noista muruista löytyy mustan ja valkoisen lisäksi, kun tarkkaan katsoo. Onneksi rannalta löytyi myös sinne huuhtoutunut rakennusmiehen kypärä, jolla sai kauhaistua hiekkaa mukaan ihan kunnon annoksen. ;)



Kuka väittää ettei omistaminen tee onnelliseksi? Ainakin kauneus ympärillä tekee, ja tuo lyhty on niin mukavan pieni, että se mahtuu juuri sopivasti meidän pikkuiselle ruokapöydällemme nököttämään. Siinä sitä päivittäin katselen ja nautiskelen keväisistä läikähdyksistä, joita se mielessäni herättää. Joka päivä on aina vähän valoisampaa. :)

6 kommenttia:

  1. Ai miten ihania aamut voivat ollakaan,kun tällästä katselee! Onnelisuus on pienissä asioissa :)

    VastaaPoista
  2. Ihan varmasti tulee hyvä mieli aamiaisella, kun lyhtyä katselee - tunne välittyy tänne asti!

    VastaaPoista
  3. Oi tulisipa jo kevät! Niin herkät..

    VastaaPoista
  4. Ihania kukkia ja tosi kiva lyhtyasetelma! Tulisikin jo kevät, en yhtään tykkää näistä pakkaista.

    VastaaPoista
  5. Ihania kukkia ja kaunis lyhtyasetelma. Voi kun kevät jo tulisikin, en ollenkaan tykkää näistä pakkaista.

    VastaaPoista
  6. Mull aoli jäänyt tämä lyhtypäivitys näkemättä.. voih miten ihana.. ahmin kuvia silmilläni :)

    VastaaPoista